Kirjoittajan arkistot: SoMy - Hanke

Oppilaitosten tekijänoikeusohjeet ja -sopimukset

Tarmo Toikkanen kertoi ITK2013-konferenssissä 11.4.2013 oppilaitoksen tekijänoikeusohjeista ja -sopimuksista. Koko esitys kuunneltavissa Slidesharessa: http://www.slideshare.net/tarmot.

Toikkasen mukaan tekijänoikeuslain piiriin kuuluvien teosten käyttäminen opetuksessa on monesti tulkinnallista ja ongelmallista. Yksi ratkaisu ongelmiin olisi se, että teosten koulukäyttö määriteltäisiin lainsäädännössä yksityiskäytöksi (kuten esim. Norjassa on tehty). Kansalaisaloite.fissä onkin käynnissä ”Järkeä tekijänoikeuslakiin” -aloitteen nimienkeruu (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/70).

Osoitteessa http://bit.ly/oppilaitoksen-tekoik-ohjeet on valmistumassa ”Kuinka teet oppilaitoksen tekijänoikeusohjeet ja -sopimukset” -Google-dokumentti, jota voi anonyymisti kommentoida. Dokumenttiin on jo koottu paljon hyödyllistä tietoa ja ohjeistusta tekijänoikeuslain soveltamisesta sekä tekijänoikeuteen liittyvien sopimusten tekemisestä oppilaitosympäristöissä. Dokumentissa käydään läpi mm. oppilaitoksessa tehtävät tekijänoikeussopimuksiin liittyvät selvitykset, toimenpiteet ja päätökset. Käsittelyssä ovat lisäksi mm. opettajien ja oppilaiden tuotosten oikeuksista sopiminen.

 

Opettajien tekijänoikeuskysymyksiä Tarmo Toikkanen selvittelee myös ”Opettajan tekijänoikeus” -sivustolla (http://www.opettajantekijanoikeus.fi).

 

Juha Paananen 

 

Sosiaalista mediaa Porissa 17.11.2012

Porista käsin toimiva Lukio 3.0 NYT!-hanke järjesti 17.11.2012 kaupungin yhteisenä VESO-päivänä tapahtuman, jossa tvt:tä ja sosiaalista mediaa opetuksessa käyttävät opettajat jakoivat kokemuksiaan. SOMY-hankkeesta tilaisuuteen olivat tutustumassa Juha Paananen ja Jarkko Sairanen.

Päivä oli rakennettu niin, että kaikille yhteisen osuuden jälkeen siirryttiin luokkiin, joissa eri aineiden opetuksessa käytettyjä menetelmiä havainnollistettiin. Porin lukioissa on tänä syksynä käytetty sosiaalisen median välineitä hyvin monipuolisesti. Uskonnon tunneilla käytetty Facebook-ryhmä oli lähtenyt pienen alkukangertelun jälkeen mukavasti lentoon. Psykologian oppitunneilla taas opettajan luomat blogikirjoitukset antoivat opiskelijoille mahdollisuuden peilata teorioita omaan elämään anonyymisti toimivan kommentoinnin avulla. Kielten opetuksesta esiteltiin kokemuksia Adobe Connectin videoneuvottelun käytöstä. Halutessaan opettajat saivat myös oppia iPadin käyttöä omassa työpajassaan. Tässä vain muutamia poimintoja päivän tarjonnasta.

Lukio 3.0 NYT!-hankkeen tavoitteena on rakentaa lukio-opetuksen yhteisöllisyyttä sosiaalisen median avulla. Vertaismentorointi kollegojen kesken on osoittautunut tässä tapauksessa toimivaksi ratkaisuksi. Opettajat ovat käyttäneet hyvin monipuolisia välineitä opetuksessaan, ja nyt pidetty tapahtuma oli erinomainen osoitus yhteisöllisyyden lisääntymisestä asian ympärillä. Kokemusten jakaminen kollegojen kesken tuntui olevan helppo tapa innostua ja innostaa. Asiantuntijoilla on varmasti oma merkittävä roolinsa tieto- ja viestintätekniikan eteenpäin viemisessä, mutta tämän tapainen toiminta lisää kaupungin lukioiden yhteisöllisyyttä. ”Tyhmiä” kysymyksiä on helpompi kysyä kollegalta kuin tuntemattomalta kouluttajalta.

Lukio 3.0 NYT! -hanketta vetävä Sari Piisi oli rakentanut päivälle toimivan sisällön, ja opettajilta tulleet kommentit olivat poikkeuksetta positiivisia. Tällaisen toimintatavan soisi jalkautuvan myös muualle.

 

Karjalaista tvt-päivitystä Tuunatha siekii tuntis -messuilla Lappeenrannassa 6.10.2012

Saimaan mediakeskus järjesti 6.10. Tuunaatha siekii tuntis -messut Tampereen mallin innoittamana.  Saimaan mediakeskuksen hankkeista eJuttu ja eMolla kuuluvat SOMY-koordinaation piiriin.

Tuunatha siekii tuntis -tapahtuma suunnattiin perusopetukselle, ja osallistujia saatiin Lappeenrannan lisäksi Lemiltä ja Luumäeltä. Koulutus olisi osa @pettaja-Osaava-hanketta, joka on mainittujen kuntien yhteinen. Noin tunnin mittaisia pajoja oli päivän aikana valittavissa kymmenestä rinnakkaisvaihtoehdosta. Kukin opettaja osallistui neljään pajaan. Pajakierto ja pajakuvaukset on nähtävillä Saimaan mediakeskuksen kotisivuilla: http://www.saimaanmediakeskus.fi/Koulutus/Tuunaatha_siekii_tuntis_6.10..iw3

Saimaan mediakeskus on viime vuoden aikana voimakkaasti profiloitunut tablet-opetuksen ja ennen kaikkea iPad-opetuksen osaajaksi. Mediakeskuksen väki piti tapahtumassa monenlaisia padi-pajoja apps-maistiaisista luokanopettajan padi-kokemuksiin. Tavattoman kiinnostava oli Hanna Kaulion ja Jenni Koskisen pitämä paja iPad erityisen tuen oppilaiden opetuksessa. He jakoivat kokemuksia juuri käyntiin lähteneestä Komeetta (Koulu, media ja osallisuus) -hankkeesta, jossa Eha-luokan oppilaat käyttävät iPadeja. Luokan sivusto löytyy osoitteesta: http//:meteori.ejuttu.fi.

Koordinaatiohankkeiden kautta saatiin pajoihin valtakunnallista syvyyttä mm. pelioppimista, virtuaalimaailmoja, sosiaalisen median opetuskäyttöä  ja mobiilin oppimisen ratkaisuja sisältävissä pajoissa. Lisäksi paikalla olivat myös Sanomapro sähköisine oppimateriaaleineen ja Aronet Smart Board -pajoineen.

Näyttää siltä, että tällainen pajakiertotyyppinen koulutuspäivä on osallistujille mielenkiintoinen ja vaihteleva. Valinnan mukaan saa näkökulmia erilaisiin tvt-opetuskäytön kehittämisasioihin sekä malleja ja käytänteitä, miten voi omaa opetustaan päivittää. Mielestäni on hyvä, että pajanpitäjinä on monenlaisia toimijoita: paikallisia opettajia, hankehenkilöitä omalta paikkakunnalta ja muualta, kaupallisia toimijoita sekä koordinaatiohankkeiden väkeä.

Mediakeskuksen näkökulmasta pajapäivän tavoitteena on synnyttää opettajakunnassa kiinnostusta tvt-opetuskäyttöä kohtaan. Lyhytkestoiset pajat eivät sinänsä anna valmiuksia heti soveltaa kuulemaansa, vaan tarvitaan lisäkoulutusta, johon tarpeeseen mediakeskus on valmis vastaamaan. Pyrimme toteuttamaan paikallisia koulutuskokonaisuuksia, joissa syvennetään vesossa opittuja asioita.

Toinen vaihtoehto tällaisen päivän järjestämiseksi on muuttaa pajakiertoa niin, että pajojen kesto on 2 – 2,5 tuntia, jotta toiminta voi olla hands on -tyyppistä. Tällöin koulutettava voi valita vain kaksi pajaa päivän aikana, mutta perehtyä syvällisemmin valitsemiinsa teemoihin. Suunnittelemme tämän mallin mukaan kevätlukukaudeksi jatko-osan – Tuunatha siekii tuntis II:n.

Timo Kainulainen
Saimaan mediakeskuksen päällikkö

 

 

Oppimisympäristöjen koordinaatiohankkeiden road show Lapissa

OTE-, OVI- ja SOMY-koordinaatiohankkeet tekivät yhteisen road show -kierroksen Lapissa syyskuun 2012 alussa. Työpajailtapäivät pidettiin Sallassa 4.9., Rovaniemellä 5.9. ja Kemissä 6.9. OTE-hankkeesta (laitteistot ja ohjelmistot) kierroksella oli mukana Raisa Valtaoja ja Sini Kuoppala, OVI-hankkeesta (pelit ja virtuaalimaailmat) Hannes Pettersson sekä SOMY-hankkeesta (sosiaalinen media) Juha Paananen. Työpajoja valmisteltiin road show’ta varten kaikkiaan 8:

- Opetusteknologian trendit (OTE)
- Mobiilioppiminen (OTE)
- Löytöretki toiseen maailmaan – virtuaalimaailmojen mahdollisuudet opettajille (OVI)
- Verkossa olevat oppimispelit oppilaiden välineenä ja eriyttämisessä (OVI)
- Koulun e-valmiuksien kehittäminen ja Opeka-työkalu (OTE).
- Sosiaalinen media oppimisessa (SOMY)
- Sosiaalisen median hyviä käytäntöjä (SOMY)
- Google Drive ja yhteisöllinen oppiminen (SOMY)

Sallassa Sallatunturin koululla paikalla oli n. 40 alakoulun, yläkoulun ja lukion opettajaa (osallistujia kaikista Sallan kunnan kouluista). Työpajoja pidettiin 3 kanavassa yhteensä 9 kpl: 3 sosiaalisesta mediasta, 3 peleistä ja virtuaalimaailmoista ja 3 laitteista ja ohjelmistoista. Kussakin pajassa oli 10-15 osallistujaa. Mielenkiintoista koordinaatiohankkeiden kannalta oli kuulla Sallan yhteistyöstä Venäjän kanssa lukiokoulutuksessa (35 venäläistä opiskelijaa Sallan lukiossa). Sallassa toimii “digi-Tiinan” vetämänä OTE-alueeseen kuuluva kehittämishanke.

Rovaniemellä työpajoja pidettiin 3 kpl (1/koordinointihanke). Tilaisuus järjestettiin Ounasvaaran yläkoululla. Kuuntelijoina oli rovaniemeläisten opettajien lisäksi Comenius-opettajavieraita Saksasta ja Tanskasta. Yhteensä osallistujia oli n. 20. Rehtorin kanssa keskusteltiin mm. lukioratkaisuista (Rovaniemellä toimii “ammattilukio”). Toivomuksena esitettiin, että keväällä 2013 koordinaatiohankkeet pitäisivät Rovaniemellä laajemman koulutuskokonaisuuden, mikä pistettiin korvan taakse.

Kemissä Teknologiakylä Digipoliksessa ohjelmassa oli 3 työpajaa (1/koordinaatiohanke). Paikalla n. 20 opettajaa: yli puolet alakouluista, 1 lukiosta, loput yläkoulusta. Kemissä toimii OTE-alueeseen kuuluva hanke. Tilaisuuteen haluttiin erityisesti esitystä mobiilioppimisesta, ja Raisan ja Sinin työpaja käsittelikin tätä aihealuetta. Pelejä oli käytetty Kemissä erityisopetuksessa (peliehdotuksiakin tuli OVI-sivustoon). Kemissä on kouluilla käytössä Linux-ympäristö, joka kommenttien mukaan toimii ihan hyvin, eivätkä yhteensopivuusongelmat ole juuri haitanneet opetusta. 

Työpajoissa käsiteltiin mm. kunkin koordinaatiohankkeen aihealueeseen liittyviä asioita sekä koordinaatiohankkeiden piiriin kuuluvissa kehittämishankkeissa toteutettuja hyviä käytänteitä. Kaikkiaan kiertueella olleiden koordinaatioalueiden yhteisen sateenvarjon alle kuuluu n. 60 kehittämishanketta eri puolilta Suomea. Kiertuepaikkakunnilla käydyissä keskusteluissa mm. rehtoreiden ja opettajien kanssa myös koordinaatiohankkeisiin päin saatiin paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa.

Oppimisympäristöjen road show jatkuu syksyn ja alkukevään ajan seuraavasti:

- 6.10.2012 Lappeenranta
- 9.10.2012 Kuopio
- 11.10.2012 Turku
- 25.10. ja 27.10.2012 Kokkola
- 15.11.2012 Hämeenlinna
- 17.11.2012 Pori (lukioiden veso)
- 9.2.2013 Tampere (Tuunaa tuntisi)
- 22.-23.3.2013 pääkaupunkiseutu.

 

 

TYKKÄÄ TÄSTÄ!

Hannele Niemi ja Riitta Sarras ovat toimittaneet teoksen ”Tykkää tästä! Opettajan ammattietiikka sosiaalisen median ajassa” (PS-Kustannus 2012). Teoksen kokoamisen taustalla on Opettajien ammattijärjestö OAJ:n v. 2000 perustama Opetusalan eettinen neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimii Hannele Niemi.

Teoksessa ei anneta normeja tai suosituksia opettajien toimintaan sosiaalisen median kentässä, vaan nostetaan esiin opettajien ja sosiaalisen median suhteeseen liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja pohdintoja. Teos sisältää kahdeksan artikkelia, joiden kirjoittajina on kymmenen sosiaalisen median, opetus- ja kasvatusalan, opetuksen kehittämisen ja media-alan asiantuntijaa.

Matti Mäntymäki: Lapset ja nuoret sosiaalisessa mediassa

Mäntymäki on tutkijatohtori Turun kauppakorkeakoulussa. Hän on tehnyt väitöskirjansa Habbo Hotellin toistuvan käytön ja virtuaalisen ostamisen vaikuttimista suomalaisten nuorten keskuudessa.

Mäntymäki selvittelee artikkelissaan sukupolvien välisiä eroja suhteessa tieto- ja viestintätekniikkaan ja sen hyödyntämiseen. Hän esittelee tunnetun sukupolvijaottelun: X (digitaaliset maahanmuuttajat, s. 1961-1979), Y (digitaaliset uudisraivaajat, s. 1980-1998), Z (diginatiivit, s. 1999-2019).

Z-sukupolvi poikkeaa merkittävästi edellisistä. Esim. käsitys yksityisyydestä ja sosiaalisista suhteista on muuttunut radikaalisti: diginatiiveilla ei ole selkeää eroa yksityisyyden ja julkisen välillä eikä yhteiseen historiaan perustuvaa ystävyyssuhteiden verkostoa samalla tavalla kuin aikaisemmilla sukupolvilla.

Pohjimmiltaan sosiaalisessa mediassa on Mäntymäen mielestä kyse suhteellisen pysyvien yleisten tarpeiden tyydyttämisestä: muiden ihmisten kohtaamisesta ja hyväksynnän kokemisesta, elämyksien saamisesta, ympäristössä tapahtuvien asioiden tietämisestä ja omien tarinoidemme kertomisesta muille.

Hannele Niemi: Opettajan vastuun rajat ja rajattomuus sosiaalisen median keskellä

Niemi toimii kasvatustieteen professorina Helsingin yliopistossa. Hän on ollut mukana mm. monissa opetusteknologiaa tutkivissa hankkeissa.

Niemen mukaan koulun tehtävä on kasvatuksellinen; median ensisijainen tehtävä taas on välittää tietoa ja varmistaa sananvapauden toteutuminen. Niemi korostaa sitä, että koulun tehtävä on soveltaa teknologiaa ja sosiaalisen median palveluja oppimisen ja kasvun edistämiseksi, ei itsetarkoituksena.

Olli Luukkainen: Eettisyys on aina keskeinen osa opettajan ammattia

Luukkainen on OAJ:n puheenjohtaja. Hän pitää tärkeänä sitä, että sosiaalinen media ei saa vaarantaa opettajan työhön liittyvää aikuisuuden tai vastuullisen auktoriteetin vaadetta. Hän tuo esille myös tietosuojanäkökulman: opettajan oltava varsin pidättyväinen kertoessaan sosiaalisessa mediassa työstään.

Nina Lahtinen ja Sanna Haanpää: Juridinen näkökulma opettajan toimintaan sosiaalisessa mediassa

Nina Lahtinen on OAJ:n kehittämispäällikkö ja kasvatus- ja oikeustieteiden maisteri; Sanna Haanpää toimii työmarkkinalakimiehenä OAJ:ssa. Lahtinen ja Haanpää käsittelevät sosiaalisen median koulukäyttöä juridisesta näkökulmasta seuraavan jaottelun mukaisesti: oppilaitos sosiaalisessa mediassa, opettaja sosiaalisessa mediassa vapaa-ajallaan, opettaja häirinnän kohteena sosiaalisessa mediassa.

Anu Mustonen: Sosiaalinen media psykologisena kasvuympäristönä

Mustonen on mediapsykologiaan erikoistunut psykologian tohtori; hän on väitellyt mediaväkivallasta.

Mustosen mielestä tietokone ei ole tehokas laite teknologian vaan sen mahdollistaman vuorovaikutuksen takia; voima on laadultaan psykologista ja sosiaalista, ei tekniikkaan perustuvaa. Koulussa on opittava, että virtuaalisessa maailmassa pätevät samat lait ja säännöt kuin reaalimaailmassakin. Mediakasvatuksessa pienillä lapsilla tulee painottua turvallisten sisältöjen valikointi ja haitallisten välttäminen, myöhemmin itsenäisen, kohtuullisen ja kriittisen mediasuhteen rakentaminen.

Tuula Tamminen: Muuttaako sosiaalinen media lapsen todellisuustajua ja moraalikäsitystä?

Tamminen toimii lastenpsykiatrian professorina Tampereen yliopistossa. Hän toimii myös useiden kansainvälisten lastenpsykiatriajärjestöjen johtotehtävissä.

Tamminen toteaa artikkelissaan, että virtuaalitodellisuus avaa pienen lapsen elämään uudenlaisen välimaaston toden ja epätoden kokemuskenttään ja todellisuudentajun kypsymiseen. Tammisen mukaan emme tällä hetkellä paljoakaan tiedä siitä, miten virtuaalimaailman kommunikaatio ja sosiaalisen median ihmissuhteet vaikuttavat mielen kypsymiseen ja moraalikäsitysten kehittymiseen.

Jari Multisilta: Sosiaalinen media ja verkkovideot viihteessä ja oppimisessa

Multisilta on Tampereen teknillisen yliopiston multimedian professori sekä Helsingin yliopiston koordinoiman monitieteisen oppimisen tutkimuksen verkoston Cicero Learningin johtaja.

Multisillan artikkelissa tarkasteltavana ovat erityisesti Youtube-tyyppiset videopalvelut, jonne siirretään aiemmin kuvattuja videoita. Videopalveluja käytetään tutkimusten mukaan koulutyöhössä melko vähän, vaikka vapaa-ajalla videopalvelujen käyttö on oppilaiden keskuudessa hyvin yleistä. Multisilta kysyykin: ”Pitäisikö koulussa ottaa sosiaalisen median videopalvelut laajemmin käyttöön?” Nimenomaan oppimisen ja opiskelun tueksi tehtyjä videopalvelujakin on olemassa: TeacherTube, SchoolTube, KHAN Akademy.

Multisillan mukaan koulun ja nuorten välillä on digitaalinen kuilu: lapsille ja nuorille koulu näyttäytyy digitaalisena tyhjiönä. Koulussa tulisikin opettaa ns. tulevaisuuden taitoja, joiden apuvälineiksi on tärkeää ottaa sosiaalinen media ja mobiilivideo.

Teemu Arina: Pilvioppiminen ja nuori sukupolvi verkossa

Arina on sosiaalisen median konsultointia tekevän Dicole Oy:n toimitusjohtaja (hän perusti yrityksen 16-vuotiaana v. 1998).

Arina on sitä mieltä, että organisaatioiden itsensä ylläpitämät it-palvelut ovat tulleet tiensä päähän, samoin opiskelijalta katoaa koulureppu. Pilvioppimisessa opiskeltavat asiat, oppimisympäristöt ja oppijat ovat digitaalisesti hajautettuja.

Tulevaisuuden työelämän keskeisin osaaminen liittyy Arinan mukaan verkottumiseen ja yhteistyöhön – yhteisöllisyyteen. Kyseessä on toisiaan tarvitsevuuden logiikka: jokainen tarvitsee toisten tuotoksia parempaan lopputulokseen päästäkseen. Keskeinen muutos tulevaisuudessa ei ole teknologinen vaan kulttuurinen: uusi sukupolvi odottaa oppimisympäristöiltä responsiivisuutta ja interaktiivisuutta.

Juha Paananen

Pro gradu -tutkielma Liikkeelle-hankkeen Linkki-oppimisympäristön käytöstä

Hannele Antikainen Pro gradu tutkielma ”Liikkeelle Linkissä – Opettajien kokemuksia verkko-oppimisympäristö Linkin käytettävyydestä ja pedagogisesta hyödynnettävyydestä” (Kasvatustiede, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto, joulukuu 2011) tarkastelee monipuolisesti Linkin käyttöä.

Tutkielmaa on esitelty tarkemmin Liikkeelle-hankkeen sivulla (sivulla myös linkki itse pro gradu -tutkielmaan): http://www.liikkeelleymparisto.fi/uutiset/pro-gradu-tutkielma.