ONLINE EDUCA BERLIN 2011

Kansainvälinen opetusteknologian konferenssi Online Educa Berlin pidettiin tänä vuonna 17. kerran. Varsinaiset konferenssipäivät olivat 1. ja 2.12.2011, ja osallistujia oli yli 2000 (kansainvälisyyttä osoittaa se, että osallistujat tulivat 90 eri maasta). Sosiaalisen median koordinaatiohankkeesta olivat paikalla Ville Venäläinen ja Jere Rinne Otavan opistosta, Juha Paananen Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä sekä Kimmo Oksanen Jyväskylän yliopistosta.

Torstaiaamun 1.12. aloituspuheenvuoroista mieliinpainuvia olivat Peter Nowakin (teknologia-asiantuntija/kirjailija, Kanada) ja Talal Abu-Chazelehin (omaa nimeään kantavan liiketaloudellisen koulun johtaja, Jordania) esitykset. Nowakin anarkistinen puheenvuoro, jonka pohjana oli hänen teoksensa ”Sex, Bombs and Burgers – How War, Porn and Fast Food created Technology as we know it”, perustui ajatukseen, että oppiminen on vaistonvaraista toimintaa ja tärkein opittava taito on yritteliäisyys (“entrepreneurialism”). Abu-Chazeleh toi esiin yhteiskunnallisen näkemyksen, että oppimisen tulee perustua jakamiseen, ei kilpailuun (ei ihan uusi ajatus, mutta nykyinen yhteiskunnallinen trendi ei tätä välttämättä tue). Mielenkiintoinen tieto oli myös se, että arabivaltiot satsaavat koulutukseen: esim. Saudi-Arabia käyttää valtionbudjetistaan koulutukseen 20 %.

Torstain aamupäiväsessiossa “The Best Kept Secrets of Game-Based Learning” esiintyivät Anna Linnakylä ja Petri Lounaskorpi (Jyväskylän yliopisto/Konneveden kunta), Ben Betts (Warwickin yliopisto, Iso-Britannia) sekä Simon Egenfeldt-Nielsen (Serious Games Interactive, Tanska). Linnakylä korosti sosio-kulttuurista näkökulmaa tietokonepelien koulukäytössä behavioristisen (edutainment) ja kognitiivisen näkökulman sijaan. Lounaskorpi esitteli kehittelemäänsä vertaiskoulutusmallia: ei opeteta opettajia käyttämään laitteita ja ohjelmia, vaan opetetaan opettajia antamaan oppilaille mahdollisuus käyttää laitteita ja ohjelmia. Bettsin mukaan esteet pelien hyödyntämiselle opetuksessa johtuvat itse ICT:stä, eivät peleistä sinänsä. Egenfeldt-Nielsen on pitkän linjan toimija oppimispelien piirissä, ja hänen esityksensä antoi hyvän yleiskuvan oppimispeleistä ja niiden käyttöön liittyvistä eduista ja haasteista. 

Torstain iltapäiväsession “Education 3.0” pääesiintyjänä oli Jeff Borden (Pearson, USA). Borden on voimakkaasti sitä mieltä, että opetuksen ja oppimisen kehittämisessä on laiminlyöty (aivo)tutkimuksen hyödyntäminen (sama ajatus toistui konferenssin aikana monissa muissakin puheenvuoroissa!). Tekstiviestiäänestystä hän suositteli koulukäyttöön, koska se lisää oppijoiden tasa-arvoa (esim. ujotkin pääsevät osallistumaan). Kantavana ideana opetuksen kehittämisessä tulee Bordenin mukaan olla se, että standardioppilasta ei ole. Tätä konkretisoitiin käsienristimistestillä, jonka lopputoteamuksena todettiin: ”Jos emme risti käsiä samalla tavalla, niin miten voisimme oppia samalla tavalla!” (Psykopaatit pitävät peukalot vierekkäin… :) Opetuksen tulee olla mahdollisimman monipuolista, erilaiset oppijat huomioivaa.

Torstain viimeisessä sessiossa ”The Link Between Real and Virtual Worlds” oli kolme puhujaa, joista ensimmäinen, Cristina Stefanelli (FOR.COM, Italia), kertoi kokemuksistaan virtuaalimaailman hyödyntämisestä opetuksessa AVATAR-projektin kautta. Stefanellin lisäksi sessiossa esiintyivät Sónia Hetzner (University Erlangen-Nürnberg, Saksa) ja Michael Watkins (Toolwire, USA). Kokonaisuutena ajatellen esitykset jäivät hieman projektitoiminnan kuvaamisen tasolle ja korkeamman tason kriittinen tarkastelu jäi vähemmälle. Jälkimaku esityksistä oli positiivinen, mutta hieman ympäripyöreä.

 

Perjantaiaamun 2.12. yhteisessä osuudessa ajatuksia herättäviä puhujia olivat Ruth Martinez (oppimisinnovaatioasiantuntija, Espanja) ja Douglas Thomas (Etelä-Kalifornian yliopisto, USA). Martinez aloitti puheenvuoronsa raflaavasti sanomalla, ettei tiedä, miksi on täällä puhumassa. Hän arveli sen johtuvan siitä, että hän on nainen, nuori ja espanjalainen. Martinez piti tärkeänä inhimillistä näkökulmaa kaiken tekniikan keskellä, mikä onkin aina välillä hyvä muistaa. Thomas havainnollisti koulutustilaisuuksien muuttumista konkreettisella esimerkillä: Ennen sanottiin tilaisuuden alussa: ”Sulkekaa puhelimet.” Nyt sanotaan: ”Avatkaa puhelimet ja tekstatkaa kysymyksenne.”

Perjantain aamupäiväsessiossa ”Social Media: An Opportunity to CollaborateJulian Swindell (Royal Agricultural College, Iso-Britannia) toi esille paljon esimerkkejä sovellusten (Moodle, Blogger, Screencast-o-matic, Youtube, SlideShare, SurveyMonkey) käytöstä ja esitti mielenkiintoisen ajatuksen, että välineiden käyttöä voi opiskella pitkälle ilman opettajaa, online-tutoriaaleja hyödyntäen (tietojen täydentäminen tosin opettajalta sähköpostilla) – ikään kuin kaikuja tietotekniikan koulukäytön alkuajoilta (”opettajaa ei kohta tarvita”)… Ville Venäläinen (Otavan opisto) pohdiskeli SOMETU-verkoston nousun syitä ja heitti ajatuksen, että SOMETUsta voisi tulla kansainvälinen verkosto.

Toisessa perjantain aamupäiväsessiossa ”Game over? What Hampers a Major Uptake of Serious Games” keskityttiin tarkastelemaan kysymyksiä, jotka vaikeuttavat oppimispelien jalkautumista käytännön toimintaan. Sessio toteutettiin vuorovaikutteisena paneelikeskustelijoiden ja yleisön kanssa. Panelisteina sessiossa toimivat Angelo Marco Luccini (CEDEP, Ranska), Johann Riedel (Nottingham University Business School, Iso-Britannia) sekä Liz Boyle (University of West Scotland, Iso-Britannia). Sessiossa käsiteltiin mm. hauskuuden ja kilpailun funktioita oppimispeleissä sekä sitä, mikä tekee peleistä oppimisen kannalta merkityksellisiä. Session lopuksi Luccini antoi väläyksen konkretiaa muutamien case-esimerkkien avulla. 

Perjantain iltapäiväsessiossa ”Learning in Cloud” tarkasteltiin “pilvioppimisen” mahdollisuuksia ja haasteita. Jack Wills piti olennaisena asiana pilvipalvelujen käytössä turvallisuutta. Hän esitti provosoivia kysymyksiä: ”Missä tietomme ovat, kun ne ovat pilvessä?”, ”Mitä tarkoittaa tietojen käyttö ylläpitäjän omiin tarkoituksiin?” Hän mainitsi myös muutamia pysäyttäviä, todellisuudessa tapahtuneita tilanteita: Dropbox-palvelu oli kesäkuussa 2011 neljän tunnin ajan kaikille avoimessa tilassa. Blackberry-palvelu oli poissa käytöstä lokakuussa 2011 kolme kokonaista päivää. Lena Claesson esitteli yksityiskohtaisesti Lundin Katedralskolanissa järjestettyä, pilvipalveluiden käyttöön perustuvaa fysiikan opiskelua.

Kaiken kaikkiaan konferenssi oli mielenkiintoinen kansainvälinen läpileikkaus niistä periaatteista ja ideoista, joiden pohjalta opetusteknologiaa ja oppimista yleensä kehitetään tällä hetkellä maailmanlaajuisesti. Mitään aivan mullistavaa ei tullut esille (erityisesti näyttelyosastokokonaisuus oli tänä vuonna hieman vaisu – syynä se, että isot tekijät – MS, IBM – olivat poissa), mutta monet eri esityksissä esitetyt ajatukset jäivät päähän itämään. Toivottavasti näiden heränneiden ajatuksien työstämiselle jää aikaa myös nyt jälkeenpäin oman ”sorvin” ääressä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>