Sosiaalinen media ja koulu vuonna 2023

Somy-koordinaatiohankkeen viimeisin tuotos on katsaus Pedagogiset toimintakulttuurit muutoksessa – sosiaalinen media ja yleissivistävä opetus Suomessa vuonna 2023. Voit ladata PDF:n (5Mb) tästä.

Katsaus ennakoi, miltä voisivat näyttää internet, sosiaalinen media ja koulu yhteisvaikutuksineen vuonna 2023.

Katsauksessa on kolme teemaa. Ensin käydään läpi 10 nousevaa pegagogiikkaa ja opetustapaa, joita sosiaalinen media voisi kehittää entisestään. Näitä ovat esimerkiksi MOOC-massiivinettikurssit ja ilmiöpohjainen opetus, jossa hylätään vakiintunut oppiainejako.

Toiseksi esitellään joukkoälyn kollektiivisia näkemyksiä vuodesta 2023 yleissivistävän opetuksen kannalta. Nousevia kysymyksiä ovat esimerkiksi miten tulevaisuudessa kouluttaa oppijoita ammatteihin, joita ei ole vielä olemassa mutta niitä syntyy oppivelvollisuuden aikana. Entä säilyykö yleissivistys data- ja tietomäärien tuplaantuessa jatkuvasti?

Lopuksi pohditaan, onko sosiaalisessa mediassa erityisiä laatutekijöitä, jotka voivat parantaa oppimista tai työntekoa. Sosiaalista mediaa kyllä käytetään työssä ja oppimisessa, mutta sen laatuvaikutuksia on tutkittu vasta vähän.

Katsauksen ytimen muodostaa eDelfoi-tulevaisuuspaneeli. Se koostui 33 aihealueen asiantuntijasta, jotka vastasivat anonyymisti ja muodostivat kollektiivisen käsityksen koulun tulevaisuudesta. Paneelia koordinoi ja katsauksen kirjoitti Kari A. Hintikka. Hän on tehnyt pitkään tulevaisuuden ennakointia ja on yksi Sometu-verkoston perustajajäsenistä. Hintikka työskentelee verkostotutkijana Otavan Opistossa.

 

 

 

Yksi vastaus artikkeliin ”Sosiaalinen media ja koulu vuonna 2023

  1. Pasi Vilpas

    Tähän ennusteeseen sisältyy se yleinen käsitteellinen sekaannus, että koulua ja oppimista tarkastellaan pitkälti toistensa synonyymeinä. Se että koulun muuttaminen on hyvin pitkilläkin aikaväleillä osoittautunut jokseenkin mahdottomaksi, tulee helposti ymmärrettäväksi vasta, kun koulu ja oppiminen rajataan selvästi toisistaan riippumattomiksi ja vain hyvin pieneltä osin päällekkäisiksi asioiksi.

    Ulkopuolisen silmin koulua tarkasteltaessa koulun tärkein tehtävä ei näytäkään olevan oppiminen, vaan oppilaiden paneminen paremmuus(?)järjestykseen. Tällä koulun luokittelutehtävällä on niin ratkaiseva vaikutus oppilaiden jatko-opintomahdollisuuksiin, ammatinvalintaan, aikuisuuden sosiaalisiin suhteisiin ja oppilaiden koko tulevaan elämänkaareen, että se peittää alleen kaikki kouluissa käytettävään pedagogikkaan kytkeytyvät näkökulmat. Keskustelu koulusta muuttuu mielekkääksi vasta, kun koulun toteuttama oppilasarviointi huomioidaan kaikessa sen ansaitsemassa laajuudessa. Tämä näytti kokonaan jäävän mainitsematta tässä tekstissä.

    Kun katsoo sitä tietotekniikasta vapaata arkea, jota useimmissa kouluissa edelleenkin käytännössä eletään, on edellinen jokseenkin ainoa järkeen käypä johtopäätös. Pedagoginen keskustelu koulun kehittämisestä jää ikuisiksi ajoiksi pelkäksi ”on muutoksen aika” -tyhjänpuhumiseksi, johon kaikkien on helppoa yhtyä päätään nyökyttelemällä, ellei keskustelussa tehdä selkeätä erottelua käsitteiden koulu ja oppiminen välille.

    Koulua ei oman käsitykseni mukaan voida olennaisesti kehittää tai muuttaa, mutta oppimista kyllä voidaan. Tämän muutoksen ehtona tosin on, että se tapahtuu koulun ulkopuolella, kokonaan koulusta riippumattomalla tavalla. Ja niinhän se tuntuu pääasiassa tapahtuvankin.

    Aihepiiriin liittyy valtava rikkaus moninaisia, tietenkin myös SOMEEn kytkeytyviä näkökulmia. Syvällisempi katsaus löytyy osoitteesta http://slideshare.re/1dQFNqL

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>