Suomi osaamisen kärkeen

Educa 24. – 25.1.2014 tarjosi ajankohtaisia keskusteluja opettajuudesta ja osaamisesta. Messuavauksessa Aulis Pitkälä, Olli Luukkainen, Julia Petäjä ja Lauri Ihalainen keskustelivat eduskunnan sivistysvaliokunnan kanssa siitä, miten Suomen opetus kehittyy niin, että olemme osaamisen kärjessä vuonna 2030.

Nelikymmenvuotistaivaltaan juhlivan OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen painotti opettajiemme hyvää osaamista ja sivistystä itseisarvona. Tilastot huolestuttavat, samoin koulutusmenojen leikkaukset.

Työministeri Lauri Ihalainen muistutti, että koulutus on sijoitus tulevaisuuteen. Suomessa on panostettu koko väestön sivistystason nostoon. Työ luo työtä ja hyvinvointia. Ammattitaitoiset opettajat rakentavat osaamista sydämellä. Onko koulutusjärjestelmämme viritetty tulevaan? Onko meillä oppimisen intohimoa? Tarjoaako koululaitos nuorille rinnallakulkijaa? Voisiko ammatillisen koulutuksen limittää nykyistä paremmin työelämän kanssa? Voisimmeko tarjota nykyistä lyhyempiä tutkintoja, joita voisi myöhemmin täydentää?

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä muistutti synkästä nykytilasta, jossa opetustulokset tippuvat, koulut ovat rauhattomia, tieto- ja viestintätekniikkaa ei käytetä ja asenteet ja kunnallistalous kehittyvät kielteiseen suuntaan. Nykytilasta suuntaamme parempaan, kun koulussa siirrytään oppimiskeskeisestä osaamiskeskeiseen ajatteluun ja nostetaan tulevaisuustaidot kuten kansainvälisyys, yrittäjyys, teknologia, ympäristö ja monikulttuurisuus sisältötaitojen edelle. Opetussuunnitelman perusteita uusitaan kohti joustavia, yksilöllisiä opintopolkuja, yhdessä tekemiseen, pois oppituntikeskeisestä ajattelusta.

Mikä on koulun asema lasten ja nuorten elämässä? Ympäristö muuttuu, tieto- ja viestintätekniikka tulee kaikkialle, tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti ja pedagogiikka muuttuu. Opettajienkoulutuksessa olennaisiksi taidoiksi nousevat ryhmän hallinta, vuorovaikutus, jaettu asiantuntijuus ja moniammatillisuus. Sankariopettajia, jotka yksin tekevät kaiken, ei enää tarvita.

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton SOOLin puheenjohtaja Julia Petäjä kysyi selkeästi, mikä mättää ja mitä pitää tehdä. Mikä mättää? Puuttumattomuuden kulttuuri, epäonnistumisen pelko, syyllistäminen ja suorituskeskeisyden korostaminen. Osaamisen kärkeen päästään opettajankoulutuksen pysyvän neuvottelukunnan perustamisella, siirtymisellä talouspuheesta arvokeskusteluun ja ajattelutaitojen korostamisella. Jos poliittisia päätöksiä sanelee talous, saatetaan koulutuksesta karsia tekijät, jotka kasvattavat meitä ihmisinä ja voisivat ehkäistä vaaratilanteita. Maailma on muuttunut ja koulun pitäisi muuttua sen mukana.

Messuavauksen keskustelussa puhuttiin opettajankoulutuksen mieskiintiöistä tai rupusakkikiintiöistä, oppimisen innosta ja ilosta, onnistumiskokemuksista, yrittäjyyskasvatuksesta, eettisistä arvoista, tuntijaosta ja oppimisesta koulun ulkopuolella.

Oulun Yliopiston Harjoittelukoulun lehtori Erkki Pekkala maalasi värikkäästi opettajan ammattia. Koulussa tarvitaan välittämistä, kärsivällisyyttä ja turvallisuutta; negatiivisuudella ei rakenneta mitään. Tarvitsemmeko elämässä digiläheisyyttä? Haluammeko viihtyä koulussa ja oppia kohtaamaan toisen ihmisen? Elämä on ihme ja sitä pitää kunnioittaa.

Opettajalla on monta roolia: isä, äiti, sairaanhoitaja, poliisi, koomikko jne. Vanhempien pitäisi uskaltaa ottaa vanhemmuus. Kuri ei ole negatiivista. Se antaa yksinkertaiset, turvalliset säännöt ja rajat. Nalkutuksella ja toisen syyttelyllä ei saada mitään aikaan.

Onko opettaja lapselle merkityksellinen ihminen? Jättääkö hän lapseen haavan vai siemenen? Oppilaat ovat älykkäitä ja huomaavat epäaitouden. Virheitä ja heikkouksia on turha peitellä. Opettajan iva ei ole huumoria.

Opetusneuvos Martti Hellström puhui lapsen aggressiivisesta käyttäytymisestä ja väkivallattomasta ympäristöstä, jossa oppilaat osallistuisivat opetuksen suunnitteluun ja arviointiin. Lapsi haluaa kokea, että hän pystyy ja voi vaikuttaa, ja että joku välittää hänestä. Toimivat säännöt luovat työrauhaa.

Neurologi Kiti Müller Työterveyslaitokselta kertoi aivotutkimuksesta, harmaasta aivoaineesta sekä muistiverkostoista ja niiden päivittämisestä. Kun netin adaptiiviset hakukoneet vahvistavat olemassa olevia käsityksiämme maailmasta, niin elämmekö kohta kaikki omassa informaatiokuplassamme? Keskustelu eri tavalla ajattelevien kanssa avartaisi ajattelua ja puhkaisisi kuplan.

Aivojen ylirasitus syö energiavarastoja. Unessa uudet opitut asiat päivittyvät hermoverkkoihin. Yön yli nukkuminen usein auttaa ratkaisemaan ongelmia. Aivot tarvitsevat taukoa 2 – 4 tunnin välein. Ateriat ja välipalat sekä liikunta rytmittäisivät työskentelyä sopivasti. Monipuolinen liikunta virkistää ja huoltaa aivoja.

Liikunnan riemua ja virkeyttä tarjosivat Reija Wäre ja Krista Siegfrids varttitunnin Power Mover -taukotanssissa.

Mirjam Virtanen, Erkki Pekkala, HP Parviainen ja Fatim Diarra pohtivat SOOLin paneelissa Opettajuuden kasvukipuja. Jos kaveri murrosiässä venähtää parikymmentä senttiä eivätkä jalat tahdo totella, niin opettaja ei tölväise siihen: ”Susta ei tuu mitään”. Miksi leikataan rahaa koulutukselta ja työnnetään hankkeisiin? Hankitaanko kouluihin iPadeja miettimättä, mitä niillä tehdään, tai älytauluja, joita ei opetella käyttämään? Koulun hankalien tilanteiden pohtiminen saattaa jatkua kotona. Opettajana vaikeinta oli olla armollinen itselleen. Opettaja ei voi olla vanhempien psykologi ja terapeutti. Työllä ja vapaa-ajalla on selkeät rajat.

Kun opettaa monessa koulussa, niin järkyttävintä on huomata, miten eriarvoisia koulut ovat. Aiemmin oppilaat viettivät sosiaalista aikaa pihalla, nykyisin sen tilalla on ruutuaikaa. Lapset oppivat nopeasti käyttämään täppäriä, mutta miten käy kirjoitustaidon ja hienomotoriikan? Tarvitaanko tulevaisuuden ammattilaisia opettamaan ihmisiä tulemaan toimeen toistensa kanssa?

Eija Kalliala
Opetushallituksen Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa SoMy -koordinaatiohanke
Otavan Opisto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>