Avainsana-arkisto: khan academy

Karjaalainen lukio tarttui Khan Academyn lupaukseen

Verkko-opisto Khan Academy aikoo muuttaa opetuksen tarjoamalla ”vapaan maailmanluokan koulutuksen kaikille kaikkialla”. Nyt sitä kokeillaan lukio-kurssin tukena Suomessa.

 

Jos opiskelun vallankumous tapahtuu täällä Karjaan lukion luokassa, on se kovin arkisen näköinen.

 

Yli kymmenen lukion aloittanutta oppilasta laskee lyhyen matikan laskuja vihkoihin ja koulun tarjoamilla tableteilla ryhmissä. Opettaja Markus Kaukonen, 44, kiertelee luokassa. Huomio herpaantuu välillä, selaimet eivät toimi tai laskut etene. Tunnin lopulla eksytään matematiikasta natseihin, josta Kaukonen ohjaa taitavasti takaisin aiheeseen: ”tykistössä todellakin tarvitaan matematiikkaa”.

 


 

 

Taululla lukee ohje, jollaista ei tiettävästi lue missään muussa suomalaisessa luokassa: ”Tee Khania tai kirjasta 129–136”.

 

Lause tekee tästä luokasta erityisen mielenkiintoisen. Oppilaita on nimittäin ohjannut tämän syksyn tavallaan kaksi opettajaa ja he ovat käyneet kahta koulua. Toinen on Karjaan lukio ja toinen Khan Academy, viime vuosien merkittävin verkko-opiskelun nimi.

 

Khan Academy on bengalinamerikkalaisen Salmar Khanin vuonna 2006 perustama opisto. Se sai alkunsa Khanin nettiin lataamista videoista, joilla hän opetti serkkutyttöään matematiikassa.

 

Oppia tarvitsivat muutkin. Youtubeen ladattuja videoita katsoivat tuhannet, palautetta satoi, ja Khan päätti lähteä rahastonhoitajan duunistaan edistääkseen opistoaan.

 

Nyt Khanin opetusvideoita on katsottu 175 miljoonaa kertaa. Tarjonta kasvaa koko ajan Khanin omien erikoisalueiden – matematiikan, taloustieteen ja luonnontieteiden – ulkopuolelle.

 

Pelkät opetusvideot eivät ole uusi juttu. Myös yliopistot tarjoavat luentojaan videoina. Khan vei opistonsa pidemmälle ja rakensi luentojen tueksi puitteet. Oppilaat voivat tehdä laskuja ja saada niistä palkintoina lehtiä ja arvomerkkejä. Väärin menneistä laskuista ei sakoteta, vinkkejä saa pulmiin ja luentoja voi katsoa aina uudelleen. Opettajat taas voivat seurata omien oppilaiden edistystä Khanin sivuston kautta. Siellä näkyvät nekin, jotka muuten ehkä arastelisivat toistuvien ongelmien kanssa – riippumatta fyysisestä luokkakoosta.

 

Tällä hetkellä opetustarjonta on suppeaa, videot yksinkertaisia ja kielivalikoima rajattu. Lupaus ”ilmaisesta yliopistotason koulutuksesta kaikille” on kuitenkin saanut tuulta alleen: non profittina toimivaa opistoa ovat tukeneet muun muassa Bill Gates ja Google. Se on huomioitu Time-lehdessä, 60 minutes -ohjelmassa ja TED-luennoissa.

 

Mikä tärkeintä, tulokset ovat olleet hyviä – Khania apuna käyttäneet amerikkalaiset seiskaluokat ovat parantaneet tuloksiaan läpi linjan noin parilla kymmenellä prosenttiyksiköllä.

 

Tällöin on ollut kyse englantia äidinkielenään puhuvista, samaa opinto-ohjelmaa noudattavista oppilaista. Karjaalla tilanne on ollut toinen. Kielikynnyksen lisäksi ongelmia on riittänyt kirjautumisongelmista selainvaikeuksiin.

 

- Yritin aluksi, että oppilaat olisivat menneet Khaniin ja palloilleet siellä, mutta siitä ei tullut mitään, Kaukonen myöntää.

- Tabletti sopii huonosti omatoimiseen surffailuun ja suomalaisen opetussuunnitelman löytäminen oli aika mahdotonta.

 

Kaukonen ratkaisi ongelman linkkaamalla kotisivuilleen oikeat kohdat Khanista. Sivustolta löytyi sparrausapua 75 % opetussuunnitelmasta. Oppilaita kehotettiin edes kokeilemaan sivustoa. Sen jälkeen moni on jatkanut sen hyödyntämistä, hän arvioi.

 

Khanin kaltaisen oppimisympäristön ideana on käännetty luokkahuone, flipped classroom. Pointtina on se, että oppilaat etenevät omassa tahdissaan kotona luentoja katsoen ja tehtäviä tehden. Luokkahuoneessa sitten kysellään ja autetaan yksilöllisesti siinä, missä ongelmia paljastuu.

 

- Sehän siinä on, että oppilas saisi tehdä koko ajan itse ja että olisi vähemmän passiivista kuuntelua, Kaukonen tiivistää.

- Tämä meidän on kuitenkin köyhän miehen systeemi – jos kaikki olisi suomeksi ja oppimispolut tehty valmiiksi, niin silloin voisi olla todella yksilöllinen.

 

Näin pienessä luokkahuoneessa Khanin hyöty oppilaiden etenemisen anturina on pienempi: Kaukonen arvelee tietävänsä oppilaidensa tietotason ilman Khanin tarjoamaa dataa oppilaiden siellä suorittamista tehtävistä.

 

Toinen Khanin hyödyistä saattaa olla merkittävämpi: oppilas ei jää jälkeen, ei tunnu tyhmältä ja yliopistotasoista video-opetusta on tarjolla, jos luokassa tarjottu opetus ei toimi. Hyvällä lykyllä oppimisen kipinä syttyy ja oppilas jatkaa taitojen syventämistä omalla ajallaan.

 

Mutta tämä on toiveita ja arveluita. Kysytään vielä tärkeimmältä osapuolelta, oppilaalta itseltään.

 

Tunnin jälkeen luokkaan jää yksi oppilaista, Otto Danskanen. Opettaja on lähtenyt, sana vapaa.

 

– Olen käyttänyt Khania vähän. Enemmän tehnyt kirjasta, Danskanen kertoo.

– Olin aluksi skeptinen, mutta lopulta pääsin sisään. Khanin tehtävät oli vähän helpompia, kun ne tajusi. Ja niitä oli hauskempi tehdä.

 

Sekä opettaja ja oppilas suosittelevat ainakin tutustumaan Khaniin. Erityisesti matematiikan opetuksessa. Karjaan luokan alkuvaikeuksia voi koittaa välttää lukemalla Kaukosen blogia, jossa hän kertoo omasta kokeilustaan.

 

Sivut:

 

http://www.khanacademy.org/

http://markuskaukonen.blogspot.fi/

 

Teksti:  Petri Rautiainen

twitter.com/RautiainenPetri

Kuvat: Lauri Hannus

twitter.com/haalea

 

 

Helpoin tapa kantaa maailmaa harteillaan on seisoa päällään

Avoin verkko, sosiaalinen media ja tieto- ja viestintäteknologia avaavat kouluille uusia ovia oppimiseen ja koko opetuksen uudelleen järjestelyihin. Tähän liittyen, tässä ajassa elää paljon pieniä tarinoita, joista voi alkaa suuri muutos mikää jäsentää niin meidän tapaamme oppia kuin opettaakin. Salman Khan aloitti yhden tällaisen tarinan vuonna 2006 yksinkertaisilla Youtube videoilla. Videoista syntynyt Khan Academy on liike, joka voi hyvinkin ravistella koko opetusjärjestelmää ja samalla tämän päivän uskomuksia siitä miten me miellämme ihmisten kykyjä oppia ja omaksua uusia asioita.

Vuonna 2006 rahastoalalla Bostonissa työskennellessään Khan auttoi työnsä ohessa New Orleansissa asuvia serkkujaan matematiikan opinnoissa. Aluksi hän käytti Yahoon Doodle notepadia välineenä, mitä piirteli kaavoja samalla kun serkut kuuntelivat. Opetus vastasi pitkältä luokkaopetusta vaikkakin tapahtui verkossa. Pian hän päätti kuitenkin tallentaa opetussessionsa ja jakaa ne avoimesti Youtubessa.

Välitön, ehkä hieman yllättäväkin, havainto siirtymisestä Youtube -videoihin tuli hänen serkuiltaan. Serkut kokivat Khanin opettamisen parempana videolla kuin mitä se oli ollut hänen läsnäollessaan. Omalle oppimiselle ja siihen liittyville tunteille syntyi näin oma tila, missä sai edetä omaan tahtiin ilman nolostumisia tai muita sosiaalisia paineita mitä helposti tulee opettajan läsnäollessa.

Youtubessa videot alkoivat löytää uusia yleisöjä. Pian Khan huomasi, miten luennot tuntuivat auttavan ihmisiä, mille matematiikka oli ollut mahdoton pähkinä purtavaksi luokkahuoneessa. Khan tunsi löytäneensä kutsumuksensa ja luopui päivätyöstään ja keskittyi tuottamaan videoita toisten oppimisen tueksi. Näin syntyi Khan Academy, avoin  oppimisympäristö, jossa on tällä hetkellä yli 3000 luentoa eri aiheista vapaasti kaikkien käytettävissä. Academyä on tukemassa mm. Bill Gatesin säätiö sekä Googlen, joiden voimavaroin aineistoa on käännetty eri kielille sekä matariaalin käyttöä tukemaan koulukäytössä on kehitetty ohjauksellisia työkaluja.

Reilu neljä vuotta sitten Coloradolaisen lukion kemian opettajat Jonathan Bergmann ja Aron Sams halusivat tukea omassa opetuksessaan lyhyillä luentovideoilla opiskelijoita, jotka olivat syystä tai toisesta estyneitä olemaan tunneilla. Pian kuitenkin he huomasivat, myös tunnilla olleiden opiskelijoiden hyödyntävän tallenteita. Tämä haastoi opettajaparin miettimään koko tapansa opettaa uusiksi hyödytäen luentovideoita.

Bergmann ja Sams päätyivät malliin missä asia opeteltiin kotona ja harjoittelua terävöitettiin yhteisellä ajalla luokassa. Tätä mallia he alkoivat kutsua nimellä Flipped Class room teaching, joka voitanee kääntää vaikkapa käänteiseksi luokkaopetukseksi. Bergmann ja Sams havaitsivat että he pystyivät keskittymään enemmän oppitunnilla olemaan läsnä yksittäisille opiskelijoille, auttaen heitä yksittäisissä ongelmissa ja väärinkäsityksissä koskien opittavaa asiaa. Samalla luokan opiskelijat, joille uusi opittava asia on jo auennut, saavat arvokkaita rooleja tukiessaan toisiaan luokkahuoneessa. Samalla he syventävät omaa oppimaansa auttessaan luokkatovereitaan.

Flipped class room pedagogiikka leviää parhaillaan nopeasti Yhdysvalloissa. Bergmann ja Sams ovat nykyisin kysyttyjä puhujia eri seminaareissa ja kaksikko on kirjoittanut uudesta pedagogiikasta oman kirjan – Flip Your Classroom: Reach Every Student in Every Class Every Day. Kirjaa ei ole vielä saatavilla, mutta se on ennakkotilattavissa ainakin Amazonista.

Khanin materiaaleja on käytetty myös Bergmannin ja Samsin periaatteiden mukaisesti luokkaopetuksessa. Näiden kokeilujen kautta Khanin on tehnyt merkittävä havainnoin liittyen eri yksilöiden tapaan oppia. Oppilaiden joukossa on aina ryhmä,  joille on aluksi varsin vaikeaa omaksua opittava asia ja heidän eteneminen on alussa hidasta. Kuitenkin kun näille oppijoille annetaan mahdollisuus edetä omassa tahdissa ja huolehditaan etteivät he jää jälkeen, tulee näistä oppilaista käänteisessä opetuksessa myöhemmin niitä nopeita omaksujia! Tämä haastaa meidät miettimään matemaattisten aineiden oppimiseen ja opettamiseen liittyviä olettamuksia ja myyttejä mitä meillä on. Ehkä matematiikka on sittenkin aine, jonka voi oppia kuka vain, kunhan sille annetaan henkilökohtainen tila ja luovutaan synkroonisesti etenevästä luokkaopetuksesta.

Suomalaista opetusjärjestelmää on kehuttu siitä miten se ei jätä heikkoja oppilaita huomiotta, me emme ole keskittyneet vain niihin jotka pärjäävät hyvin luonnostaan nykyisessä koulujärjestelmässä. Kuitenkin vanhoilla malleilla opettaessa yksittäisen opettajan paine ohittaa heikot kasvaa väistämättä. Käänteisen luokahuoneen pedagogiikka kestää paremmin suurempia opiskelijaryhmiä. Kiehtovaa on myös miten tässä teknologiaa hyödynnetään lähentämään ihmisiä ja antamaan inhimillisyydelle lisää tilaa. Luokassa on yhteisellä ajalla niin monta ääntä kuin on oppijaakin, entisen yhden äänen ja vaiennetun luokan sijaan. Vaikka opettaja on tunnilla vähemmän äänessä kaikille yhtä aikaa, niin hänen roolista tulee monelle oppijalle entistä arvokkaampi ja henkilökohtaisempi substanssiohjauksen kohdistuessa juuri hänen ongelmakohtiin.

Talouden kiristyessä perinteinen logiikka ajaa kouluja kohti suurempia luokkakokoja ja moni opettaja voi kokea kannattelevansa maailmaa harteillaan. Oppilaita vain alkaa olla yksinkertaisesti liikaa nykyisillä malleilla. Teknologian tuomat läpäisyt vanhoihin rakenteisiin antaa meille mahdollisuuden tarkastella vanhaa asiaa uudesta näkökulmasta. Maailmaa on helpointa kantaa harteillaan kääntymällä itse ylösalaisin – seisomalla päällään. Se on juuri mitä on tehty luokkaopetukselle flipped class room -mallissa.

Luokkaopetukseen löytyy näillä opeilla varmasti jo paljon uutta puhtia. Samalla kuitenkin Khan Academyn ja Flipped class roomin oppien valossa väkisinkin pysähtyy miettimään mikä on perinteisen oppikirjan paikka tässä kaikessa? Ehkä me elämmekin nyt aikaa, milloin oppikirjojen korvaaminen oppilaiden henkilökohtaisilla miniläppäreillä tai padeillä on todellinen vaihtoehto. Oppimateriaalina voi toimia verkon avoimet sisällöt sekä eri opettajien tuottamat universaalit oppimateriaalit, joita voidaan jakaa meillä Suomessa esim. YouTubessa, LeMillissä tai vaikkapa Wikiopistossa.